Suomalaisten Berglundien viinitila Château Carsin, Bordeaux’n lähellä Ranskassa, oli yksi tiloista, joissa vierailimme kesän 2017 viinitilakierroksellamme. Tapasimme silloin viinitilaa pyörittävän Nea Berglundin, joka esitteli meille viinitilaa ja maistatti Carsinin viinejä.
Vierailustamme jäi herkullisten viinien lisäksi mieleen Nean vieraanvaraisuus ja luonnolliset tuotantomenetelmät. Niinpä Château Carsinin viini on löytänyt tiensä myös Pausan hyllylle.
Carsinin tila Rooman valtakunnasta suomalaisperheen omistukseen
Château Carsinin talon paikalla on ollut asutusta jo Rooman valtakunnan ajoista lähtien. Rionsin kaupungin kirjoissa Château Carsinin tila on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1759. Carsinin tilasta tuli itsenäinen 17 hehtaarin maa-alueellaan vuonna 1805. Viinitilan päärakennus ja Nean nykyinen kotitalo on sekin 150 vuotta vanha.
Nean isä Juha Berglund osti Château Carsinin tilan yhdessä siskojensa kanssa vuonna 1990. Tila oli tällöin päässyt huonoon kuntoon ja pahasti rapistunut.
“Carsinin tytär oli mennyt naimisiin naapurin pojan kanssa, ja he asettuivat naapuritilalle, jolloin Carsin jäi vähemmälle huomiolle. Rakennus oli asuinkelvoton ja remontoitiin kokonaisuudessaan. Kellaritilat rakennettiin alusta alkaen. Tilakauppaan kuului 14 hehtaaria köynnöksiä, mutta viiniä täällä ei ollut tehty vuosikymmeniin”, Nea kertoo alkutilanteesta.
Juha Berglund oli jo ennestään viinialan yrittäjä. Hän oli perustanut Decanter -viinitarvikemyymälän Helsinkiin vuonna 1987 ja pari vuotta myöhemmin julkaissut ensimmäisen Viini-lehden, joka oli aluksi Decanterin asiakaslehti mutta kasvoi sittemmin alansa suurimmaksi Suomessa. Nykyään Viini-lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa
“Isä oli sanojensa mukaan ‘viinisnobi’, joten olihan se pakko päästä tekemään itsekin.”
Viinintekijäksi vasta aikuisiällä
Vaikka Nea on toisen sukupolven viinintekijä, ei viinintekijän ammatti ollut hänelle itsestäänselvyys. Nea syntyi samana vuonna kuin Carsinin viinitila ostettiin, mutta hän oli ensimmäisen kerran mukana sadonkorjuussa vasta teini-ikäisenä.
Nea kasvoi Suomessa ja kävi koulunsa Kirkkonummella. Bordeaux ja isän omistama viinitila tulivat toki tutuiksi lomakuukausina, mutta viininviljelijän rankka työ ja pitkät päivät eivät tytärtä houkuttaneet. Lukion jälkeen Nea pääsi opiskelemaan Helsingin Kauppakorkeakouluun, mikä oli hänelle unelmien täyttymys.
Viinit alkoivat kiinnostaa Neaa kunnolla vasta Ravintola Murussa, jossa hän työskenteli opiskeluvuosinaan. Lopullinen innostuminen tapahtui kauppakorkeakoulun jälkeen Australiassa, Carsinin entisen viinintekijän Mandy Jonesin viinitilalla.
Oli vuosi 2015, kun Nea tajusi, että viinistä voisi tulla hänelle ammatti ja elämäntapa. Hän hakeutui Bordeaux’n yliopistoon opiskelemaan viinintuotantoa. Nea on nykyään viinitieteen maisteri ja on jo muutaman vuoden ajan vastannut itse Carsinin viinitilan pyörittämisestä.
Kuva: Sami Piskonen.
Paluu viinin juurille ja perinteisiin menetelmiin
Kun Berglundien perhe osti Château Carsinin 1990-luvun alkupuolella, viinimaailmassa oli vallalla uuden maailman tuotantotekniikat, joilla tavoiteltiin mahdollisimman puhtaita viinejä. Viinejä manipuloitiin lisäainein, jotta päästiin toivottuun, tasalaatuiseen lopputuloksen.
Nean komennossa Carsinin tilalla on pyritty palaamaan viinintuotannon juurille ja alkuperäisiin menetelmiin, jossa viini valmistetaan mahdollisimman luonnollisesti ja maaperän aromien annetaan tulla esille.
“Minulle tärkeintä on valmistaa autenttisia viinejä, jotka tehdään ensiluokkaisesta raaka-aineesta. Tärkeää on panostaa tarhatyöskentelyyn. Meidän 20 hehtaaria ovat kaikki luomuviljelyssä, ja monet operaatiot, jotka naapurit saattavat tekevät mekaanisesti, meillä tehdään käsin. Käsityö on tietenkin kalliimpaa ja vie hurjasti enemmän aikaa, mutta jälki on laadukkaampaa”, Nea kertoo.
Sadon keräämisen jälkeen Carsinin viinejä käsitellään mahdollisimman vähän. Nean mukaan tärkein työ tehdään tarhoilla eikä kellareissa tai laboratorioissa.
“Meillä kellarissa tehtävä työ on yksinkertaista, emmekä tee viinin mitään turhia lisäyksiä tai muokkaa reseptiä lisäämällä sokereita, happoja tai entsyymejä. Haluamme viiniemme heijastelevan tarhojen alkuperää ja sadonkorjuun hedelmää. Jokaisella viinillä on oma luonne, oma alkuperä ja rehellinen autenttisuus. Se on minulle viinintekijänä tärkeää.”
Maataloustyötä koko tiimin voimin
Château Carsinin viinitilalla viljellään nykyään 9 eri rypälelajiketta. Niiden joukossa on perinteisiä Bordeaux’n alueen lajikkeita kuten Merlot ja Cabernet Sauvignon punaisissa ja Sauvignon Blanc ja Semillon valkoisissa. Valkoisissa lajikkeissa Carsinin erikoisuus on Sauvignon Gris, josta tehdään muun muassa Carsiin valkoviini L’Etiquette Grise.
Näiden lisäksi tilalla viljellään Etelä-Amerikasta tuttuja lajikkeita kuten Petit Verdot’a, Malbecia ja Carmenerea.
“Nekin ovat itse asiassa alkuperäisin Bordeaux’n alueelta, eivätkä Argentiinasta tai Chilestä, kuten monet ajattelevat”, Nea tietää kertoa.
Syksyllä sadonkorjuun koittaessa viinit poimitaan käsin, minkä jälkeen niiden annetaan käydä noin 2-3 viikkoa. Tämän jälkeen viinit siirretään kypsymään. Carsinin viinit kypsyvät tyylistä riippuen terästankeissa, tammitynnyreissä tai saviamforoissa 6-24 kuukautta.
Nean mukaan ihmiset monesti unohtavat, että viini on perimmäiseltä olemukseltaan maataloustuote ja viinintekijät maatalousyrittäjiä.
“Monille viinintekijän ammatti kuulostaa unelmalta, mutta viinitarhurit ovat maatalousyrittäjiä siinä missä muutkin. Olemme jatkuvasti säiden armoilla, sato korjataan vain kerran vuodessa ja jos kaikki menee metsään, voi sato jäädä hyvin pieneksi. Silti tarhat pitää hoitaa, palkat maksaa ja viinit myydä.”
Avain onnistumiseen on Nean mukaan hyvässä yhteispelissä. Yhteistyössä on ilmeisesti onnistuttu, sillä Château Carsinin kaikki tarhatyöntekijät ovat olleet tilalla töissä 15-20 vuotta, mikä on alalla harvinaista. Nea uskoo, että työntekijöiden viihtymiseen on vaikuttanut Carsinin matala hierarkia ja keskinäinen tasa-arvo. Carsinissa omistajat istuttavat taimia, ajavat trukkia ja poimivat rypäleitä siinä missä muutkin.
“Ranskassa monilla tiloilla vallitsee hyvin vahva hierarkia. Se ei ole itselle koskaan tuntunut omalta. Minä uskon, että yhdessä päästään parhaaseen lopputulokseen.”
Palkinto odottaa viinilasissa
Vaikka työ on joskus rankkaa – ja kädet täytyy kirjaimellisesti laittaa saveen – viinintekijän työ osaa olla palkitsevaa. Nean mukaan hänen työssään parasta on ihmisten ja luonnon kanssa toimiminen sekä työn monipuolisuus. Harvat päivät ovat työssä samanlaisia.
Tehdyn työn tulos konkretisoituu, kun pitkä kypsymisaika on takana ja pitelee käsissään viinilasia, jonka viini on peräisin omalta pellolta.
“Kiertokulku taimen istutuksesta rypäleiden keräämiseen ja valmiiseen tuotteeseen asiakkaan lasissa on äärimmäisen kiinnostava.”
Parhaimman palkinnon saa, kun yhdistää viinin ja itselleen tärkeimmät ihmiset.
“Sanon monesti, että mielestäni Carsinin viinit ovat parhaimmillaan silloin, kun ne jaetaan ystävien kesken hyvän ruoan kera”, Nea kiteyttää.
Tämä pätee myös Pausassa.
Juttusarjassa esitellään Viinikahvila Pausassa myytäviä tuotteita sekä niiden taustalla olevien yritysten ja ihmisten tarinoita. Aiemmin juttusarjassa esiteltiin Kaffe Obscura.
Pausan valikoimaan kuuluu Château Carsinin punaviini Rouge de Carsin.
Lue lisää Château Carsinin omilta nettisivuilta. Parhaan käsityksen viinitilasta saa tutustumalla Carsinin virtuaaliesittelyyn.